torstai 26. maaliskuuta 2009

Kauden ekat SM-kisat

Eilen osallistuin kauden ensimmäisiin suunnistuskisoihin! Ja heti oli oikeen SM-titteleitä jaossa, kyseessä oli nimittäin SM-sprintti.

Kilpailu oli armoton ja kylmää päätä vaativa. Tyttöjen sarjassa neiti Vahvelainen kyykytti maailmanmestariakin mennen tullen ja oli muuten tyttöjen sarjassa ainoa, joka sai hyväksytyn suorituksen tällä 0,5km radalla.

Muut ylittivät kielletyn aidan kerran tai pari, ottaen siis hylsyn tai tuplahylsyn. Mun kohdalle osui sentään vain yksinkertainen hylsy, ja sekin oli melkein tulematta. Sorruin kuitenkin unohtamaan oman työskentelyn: näin edellä juoksevien Minnan ja Venlan menevän kielletystä portista. Mä seisoin sen portin edessä ainakin toistakymmentä sekuntia yrittäen saada kartasta selvää: onko siinä kohtaa aidassa aukko vai ei. Piilareiden ansiosta näkökenttä oli sen verran sumea, etten hektisessä tilanteessa pystynyt saamaan asiasta kunnolla selkoa.

Lopullinen niitti tuli siinä, kun portin (joka muuten oli n. metrin korkuinen) toiselle puolelle tallusteli äiti lapsineen ihmettelemään mun epäröintiä. "Tässä on portti, tuu nyt, hei, tässähän on portti!" Miettivät varmaan mielessään, että mikä tanopää toi tyttö on, kun ei porttia huomaa. Sitten ne avasivat sen portin, ja mä sorruin juoksemaan siitä. Maalissa muut oli kuulemma seuranneet mun tahtojen taistelua mielenkiinnolla.

Hyvä mieli jäi silti skabasta, koska kilpailun järjestäjä/valvoja/ratamestari/tuomarineuvoston jäsen/jne. Eskolammikko a.k.a. Esko Pond palkitsi kaikki osallistujat ja jopa tuomarineuvoston (kaksi muutakin jäsentä siis) suklaamunilla. Tuomarineuvoston muiden jäsenten palkitseminen kylläkin herätti meissä pienen epäilyksen lahjonnasta...

Ens vuonna sitten vaan uusiin Sammon Mestaruuskisoihin, vähän tarkempana toivottavasti... Me oltiin ylpeitä siitä, että meidän koulussa jaetaan SM-titteleitä, mutta sitten hoksasin, että Märskyssä voisi olla mahdollisuus ihan MM-kultaan... Aurajoessa sentään vain AM-mitaleihin. Hähä.

Nyt alkoi koulussa koeviikko, ja VOI HARMI, että mulla on kokeita vasta ens viikolla! Siis itkun paikka, nythän joudun pitämään pidennetyn viikonlopun.

Kokeiden sijaan mun piti parilla kurssilla pitää esitelmä jostakin aiheesta. Äikän puhekurssilla paasasin urheilun muuttumisesta naurettavaksi pelleilyksi, jossa tavoitteena ei enää ole erotella hyviä kilpailijoita huonoista, vaan tavoitella mahdollisimman suuria katsojalukuja jopa todellisen urheilun kustannuksella. Esimerkkeinä mainitsin muun muassa jääkiekon näytöstappelut, mäkihypyn ylipitkät hypyt, hiihdon suksienvaihtohärdellit ja kirimaalit, joiden ansiosta edes järjestäjät eivät pysy pistelaskussa mukana.

Ehdotin lopuksi, että kun kerran tälle tielle on lähdetty, niin otetaan ensi kaudella vaikka ampumahiihtoonkin käyttöön tällainen uusi versio:
Maalitaulujen lisäksi saa ampua myös toisia kilpailijoita. Ja mikä ettei vaihdettaisi aseisiin saman tien oikeat luodit. Ei ainakaan dramatiikkaa puuttuisi kisoista.

Toisen esitelmän pidin amerikansuomalaisista history in English -kurssilla. Mun taustatutkimuksissa selvisi, että 1950-luvulla amerikansuomalaiset kehittivät itselleen oman suojeluspyhimyksen, St. Urhon.

Taustalla oli suomalaisten kateellisuus irlantilaisille siirtolaisille, koska suomalaisilla ei ollut St. Patrickin kaltaista suojeluspyhimystä. St. Patrickin kerrotaan karkottaneen käärmeet Irlannista, ja yllätys yllätys, kun St. Urho vuonna 1956 Amerikassa nimitettiin Suomen suojeluspyhimykseksi, sanottiin Urhon karkottaneen heinäsirkat muinaisesta Suomesta ja siten pelastaneen Suomen viinisadon. (Editor's note: Taisi Suomessa olla siihen aikaan hieman lämpöisempää kuin nykyään.)

St. Urhon päivänä, jota vietetään Amerikan suomalaisten keskuudessa vielä nykyäänkin päivänä ennen St. Patrickin päivää, ihmiset pukeutuvat Urhon väreihin eli vihreään ja purppuraan, ja järjestävät paraateja. Youtubesta löytyy materiaalia paraateista, mutta en kyllä kehtaa laittaa linkkiä sinne, koska ne on niin säälittävää katsottavaa... Heh.

Niitä ylppäreiden alustavia tuloksia tuli tosiaan hetki sitten. Hissa lähti 36 pinnana, mikä on aika perus älläkamaa. Raja on ollut 34 pisteen kieppeillä. Toivottavasti sensorisedät ei siis kauheesti lähtisi laskemaan mun pisteitä...

Saksa meni ennalta ajateltuun verrattuna mulla ihan yläkanttiin, koska tavoitteena mulla oli saada just ja just E. Se lähti 289 pisteenä, kun L:n raja on yleensä ollut 280 pisteen tuntumilla. Viime syksynä raja oli 288 pistettä, ja nytkin oli kuulemma niin ennätyshelppo koe, ettei ne rajat siitä ainakaan laske.

Äikässä pääsin 84 pojolla vahvaan E:hen. Ei mulla todellakaan mitään E:tä vastaan ole, mutta kun satuin nyt kirjotuksissa kirjottamaan lukioaikani huonoimman esseen... Niin väkisinhän se kyrsii. Katotaan sitten, kun lopulliset pisteet tulee, mikä on ratkasu ens syksyä ajatellen.

Tällä hetkellä mun suurin harmitus on Tanssii Tähtien Kanssa. Se on aina ollut mun lemppariohjelma, mutta tänä vuonna en tykkää kenestäkään siellä tanssivasta! Isän firmakännykkä säästyy siis tällä kertaa niiltä äänestyssoitoilta.

Tanssiohjelman sijaan kattelen Nelosen Reikää seinässä ja Hulluja japanilaisia. Hullut japanilaiset kuului mun ohjelmavalikoimaan jo silloin, kun se tuli vain Jimiltä. Oon siis tosifani.

Muuten mun vapaa-aikaa piristää:
MA: 112 (sub 17.30)
TI: 112 (sub 17.30), Gossip Girl (sub 22.00, menee kylläkin nauhalle)
KE: 112 (...), Greyn anatomia (Nelonen 21.00)
TO: 112 (...), 90210 (Nelonen 20.00)
PE: 112 (...), Hauskat kotivideot (Nelonen 20.00)
LA: Selviytyjät (MTV3 21.00)
SU: Amerikan huippuhurtta (Nelonen 19.00), Reikä seinässä ja Hullut japanilaiset / Tanssii Tähtien Kanssa välillä surffailua, Amazing Race (MTV3 21.00)

Tietysti kattelen myös muita ohjelmia, mutta nää taitaa olla ne viikoittaiset must-see-ohjelmat.

Tosta 90210:sta on kyllä pakko sanoa, että siinä on menty näyttelijöiden kanssa jo ihan naurettavuuksiin: esimerkiks pääosan esittäjätyttö Annien näyttelijä vaikuttaa reilusti päälle parikymppiseltä, mutta sen ikä sarjassa on 15. Naurettavinta siinä tekee sen, että Annien "vanhemmat" näyttää ihan samanikäsiltä kuin Annie. Hohhoh. On se silti hauska sarja!

Amazing Race kannattaa muuten ehdottomasti kattoa tällä viikolla! Ne tulee nimittäin Suomeen, Helsinkiin ja Ylöjärven suolle rämpimään. Siinä taitaa pari ohmygodia päästä...

My Blondest Moments:

Tää tapaus menee jo ehkä vähän nolon puolelle (ei ne muut varmaan onneks). Tällanen blondivitsi on nimittäin ihan oikeestikin olemassa:

Olin matkalla pysäkille koulun jälkeen, ja pysähdyin punasiin liikennevaloihin. Siitä autotietä pitkin huristeli rekka-auto, jolla oli lastina hiekkaa.
Sara: "Hei ton auton lasti valuu tielle koko ajan!!! Miks toi kuski ei huomaa??"
Pyry: "Se on Sara hiekoitusauto...."

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Ja mikä ettei vaihdettaisi aseisiin saman tien oikeat luodit."

Väärinkäsitysten välttämiseksi, kyllä ne ampumahiihtoaseet ovat ihan oikeita aseita ja hengenvaarallisia nykyisilläkin luodeilla.

Sarsa kirjoitti...

Ohhoh! Mä oon aina aatellu, että niillä on jotkut ilmakiväärit, joissa on jotain pehmoluoteja tms... :D Hui enpä varmana mee enää lähellekään mitää ampumahiihtäjiä!