Pisnesnainen

Joululoma alko just, taustalla soi NRJ nettiradioista NRJ HOT, oon saanu (lähes kaikki) lomalle annetut läksyt jo tehtyä omituisessa tarmonpuuskassa, jonka valtaan jouduin joulujuhlan jälkeen... Parempia olosuhteita blogin päivittämiselle (liian pitkän tauon jälkeen, nöyrimmät pahoitteluni) tuskin keksisin! Paitsi jos joku joulutonttu ois salaa sattunu siivoon mun katastrofivyöhykkeeltä näyttävän huoneeni ihmisoikeuskriteerit täyttävään kuntoon... Äh, liikoja on kai turha toivoa.

Mä keksin, mitä musta tulee isona!!!! Se vaan välähti mun päähän sukkelaan kuin mummot mustikkaan: mielikuva musta, sellasena about vajaa kolmekymppisenä, jolloin tukisukkahousujen käytön alottaminen siintää vasta parin vuoden päässä... Mä kuljen siroissa valkosissa avokkaissa, pinkkiin jakkupukuun pukeutuneena jotain pilvenpiirtäjien varjostamaa vilkasliikenteistä katua pitkin. Kainalossani mulla on pinkki nahkasalkku, johon on painattu mun nimikirjaimet kultasella kohokirjotuksella. Laukusta löytyy mm. hennolla kukkaistuoksulla höystettyjä, söpöillä pinkeillä kukkaprinteillä reunustettuja käyntikortteja, joissa lukee mun nimen alla älyttömän hieno titteli.

Tästä mielikuvasta vedin sen johtopäätöksen, et mä meen lukion jälkeen johonkin kauppakorkeeseen tai yliopistoon lukeen kauppatieteitä! Opiskelukaupungista tai edes -maasta ei oo vielä kummempaa tietoo, paitsi se, että Tampereelle en oo jäämässä. Nää seudut on koluttu jo riittävän puhki siihen mennessä.

Eilen aamulla talvisodasta kertovalla hissantunnilla oli opettaja vähän tuskissaan, kun aika reilu prosentti porukkaa nuokku pulpettejaan vasten heti alusta asti.

Opettaja: "Jaahas, täällä on ihmiset herkistyny talvisodasta heti niin paljon, että nyyhkyttää pulpettiinsa. Onhan se ihan ymmärrettävää, mullakin nousee kieltämättä aina tippa linssiin, kun sodista puhutaan..."
kohta
Opettaja: "Hei kuulkaas nyt, ei toi oo kauheen inspiroivaa mulle yrittää opettaa, kun te ette ees yritä pysyä hereillä!"
hetken kuluttua
Opettaja: "Ihan oikeesti, jääkää kotiin nukkuun jos ootte väsyneitä! Mä mielummin kuittaan poissaolovihosta selvityksen 'mesetin aamuneljään enkä jaksanu nousta', kun kattelen teiän takaraivoja täällä!"
lopulta
Opettaja: "Siis mä ymmärtäisin, jos mä horisisin täällä edellä jostain feodalismin synnystä tai uusklassismin ja impressionismin eroista, mutta kun aiheena on talvisota!!!! Ettekö te käsitä mitä teidän isovanhemmat on uhrannu sen puolesta, että te saatte oppituntien aikana hengailla Nokia N70:llänne mobiilimesessä? Ja jos teitä ei oikeesti yhtään kiinnosta tää, niin tehkää edes niin kun mä intissä: opetelkaa nukkuun silmät auki!"

Mun mielestä hissa on älyttömän kiinnostavaa. Suurin osa mun tutuista kuitenkin karttaa hissantunteja kuin Suomen ampumahiihtäjien ammukset maalitauluja. Se on musta kyllä oikeesti aika sääli. Toisaalta, kyllä mäkin välttelen bilsan, fysiikan ja kemian kursseja keinolla millä hyvänsä. Eli kai se on ihan ymmärrettävää. Mutta sääli silti.

Olin muuten pari viikkoa sitten treffeillä! Siis Rastitreffeillä. Ähä. Niistä kehittyi kuitenkin eräille V:lle ja L:lle lopulta ihan oikeetkin treffit, ja vähän enemmänkin...
Tää pari olikin piristävä poikkeus tän hetkisessä suunnistusmaailmassa, jossa kesäromanssit alkaa yks toisensa jälkeen kuihtua pois harmaan talven myötä. Voi tulispa aurinko kohta taas takasin!!!!!

Viime viikonloppuna käväsin Ellun ja Matun kimaltelevassa aikuistumisjuhlarituaalissa. Siellä oli oikeen hauskaa. Toiset kävi mäyrätunnelissa, toiset ei. Suurin osa kuitenkin näytti taitojaan tanssilattialla ja yläkerran karaokepalatsissa. Mun kipeytynyt kurkkuni ei liiemmin ilahtunu illanvietosta, ja kostikin mulle seuraavana aamuna: suusta ei kuulunut pihaustakaan, vaikka kuinka yritin höpötellä. Tilanne on oikeestaan vieläkin melko sama; ääntä ei tuu kunnolla sitten millään.

En mä tiedä, onko siitä loppuviimeks kauheesti haittaa. Oonpahan välttyny laulamasta joululauluja julkisesti. Luin eilen Huhtasten sukuhistoriikin, ja se kirjottaja, mun isosetä, sano, ettei meiän suvussa oo oikeen kenelläkään taipumusta laulunääneen. (Joo, on huomattu.) Sen kirjan viimenen lause oli: "Jos ei voi laulaa tarinaansa, niin täytyy kirjottaa se." Mä oon ehdottomasti tällä kannalla. Ja suosittelen muillekin.

MunEllukin on muuten alkanu pitämään blogia. Lisään sen blogin mun blogiluetteloon, niin sitä kautta ainakin sen löytää, jos ei oo vielä käyny lukemassa. Kiva, kun muutkin alkaa bloggaan, ei tuu niin suuria paineita omille kirjotuksille! :D


My Blondest Moments:
Ajelin bussilla kotiin yks päivä. Mulla on aina tapana mennä takaosaan istuun sellaselle paikalle, jossa on lattiassa mukava pieni koroke, johon jalat just sopivasti ylettyy. Se on kivasti muotoiltukin, sellanen pyöree. Oon aina kiittäny mielessäni niitä bussiarkkitehtejä, jotka on tajunnu ottaa huomioon kaikki maailman kääpiöt ja persjalkaset ihmiset.
Mainitsin tästä arkkitehtuurin helmestä Pyrylle, joka rupes vaan nauraan, ettei niitä korokkeita ihan just mun mainitsemaan tarkotukseen oo suunniteltu. Kuulemma busseissa sattuu oleen sillä kohtaa renkaat.

Tekoälyä hankkimassa

Tähän ihan alkuun:
Käykää kaikki äänestämässä MM-kultatyttö -Venlaa
Maailman Parhaaks Tyttöjuniorisuunnistajaks seuraavasta linkistä:
http://poll.worldofo.com/poll2008.html
HUOM! Äänestys sulkeutuu ti 25.11.2008!!!!
Ja kultakin tietokoneelta voi äänestää vain kerran, eli menkää kirjastoihin, naapureillenne ja sukulaistennekin tietokoneille äänestämään. :)


Sanonpahan vaan, että oho. En oo yhtään muistanu, että mulla on täällä tällänen blogikin pidettävänä! Saattaa johtua siitä, että mä koin viime viikolla hätkähdyttävän muodonmuutoksen blondista bruneteksi. Aattelin hankkia vähän lisää uskottavuutta, mutta eihän tää hiustenväri ketään hämänny. Blondest Moments -sarja tulee edelleen jatkumaan tuoreilla kommelluksilla...

Meillä on koulun ruokalassa Suunnistajien Pöytä. Sitä ei kovin monet ei-SSL:n lisenssiä-omaavat uskalla lähestyä, ymmärrettävistä syistä. Keskustelunaiheena siellä on joko
a) Menneiden kisojen jälkipuheita itse kisaan painottuen
b) Menneiden kisojen jälkipuheita johonkin muuhun kuin itse kisaan painottuen
c) Spekulaatioita tulevista kisoista
d) Spekulaatioita seuravaihdoista
e) Henkevää keskustelua suunnistus.netissä pinnalla olevien asioiden pohjalta
f) Tulevien/menneiden reenien/leirien analysointia
g) Omakohtaisesti nähtyjen / salakuunnellen hankittujen, joskus väärinkin tulkittujen, tietojen vaihtamista suunnistavista henkilöistä
h) Orienterare.nu:sta/facebookista hankittujen tietojen vaihtamista suunnistavista henkilöistä
i) Muiden suunnistavien henkilöiden kanssa koettujen, ei-suunnistukseen-liittyvien, hetkien muistelua
j) jne. Ymmärsitte varmaan pointin.

Viime viikonloppuna koettiin jälleen yks suunnistusvuoden legendaarisimmista tapahtumista: KeparDIn sählyturnaus Tampereen Harlemin (Herwood) tunnetta tihkuvassa pommisuojassa. Kompassit vaihtuivat sählymailoihin, hieman vaihtelevalla menestyksellä. Turnauksen eräs vuodesta toiseen seuratuimmista joukkueista, FC Leka (kokoonpano jääköön nimeämättä), ei pettänyt uskollisia fanejansa tänäkään vuonna. Sammakonvihreisiin paitoihin sonnustautuneet säbätytöt (ja yks ei-tyttö) paljastivat jälleen kyntensä pelikentällä, parhaana tuloksena yksi lähes tasoihin pelattu peli!!!
Lekatiimin otteet ovat kuitenkin selkeästi parantuneet vuosi vuodelta, joten 2009-turnauksessa FC Lekan vastaansa saavien tulee olla varuillaan... Uhoa ei FC Lekan pelaajilta ainakaan puutu, ensi vuosi kulunee tiimin mukaan sählytaktiikoita hioen!
(Ai niin, turnauksen voitti UreA jättäen hieman kiistanalaisella maalilla taakseen Sammuneet tähdet. Ehkä tuomarille ensi vuodeksi saadaan hankittua se opaskoira. Että tuomari varmasti huomaa kaikki FC Lekan finaalipelissä iskemät maalit.)

Gossip Girl -KeparDI
Hikisten pelien jälkeen kansa kokoontui Teekkarisauna Mörrimöykylle jälkispekuja ynnä muuta sellaista varten. Illan edetessä tunnelma kuumeni selkeästi, ja rakennuksessa saatiin seurata jopa vertaansa vailla olevaa striptease-esitystä! Saunalta suunnattiin jatkoille amerikanmalliin Las Vegasiin, jossa havaintoja tehtiin useampienkin henkilöiden liikkeistä. I&T pyörähtelivät ahtaalla tanssilattialla. Samaan aikaan salaperäinen vaalea kaunotar ja tunnettu hurmuri uusivat tuttavuuttaan... M&O:kin havaittiin liikkuvan yhdessä keskimääräistä tiiviimmin. Tietyt säännöllisesti toisensa bileiden yhteydessä löytävät neiti ja herrasmies viettivät jälleen hauskaa iltaa keskenään. Eräiden S&H:n huomattiin viihtyvän toistensa seurassa erittäin hyvin. Huhujen mukaan toiset S&J on loppuillasta nähty tutustumassa toisiinsa. Tämän enempää ei tavallisesti tarkkasilmäisen GG:n tietopankista irtoa.

you know you love me
xoxo
Gossip Girl

(toim.huom. -Jos jollakulla on vielä jotain epämääräisiä tietoja keistä tahansa paikallaolleista henkilöistä, niin Gossip Girliin saa ottaa yhteyttä!)


My Blondest Moments
Juuri, kun luulen hankkineeni itelleni tekoälyä uuden hiusvärin avulla, niin mulle tapahtuu pitkästä aikaa tavallistakin enemmän blondimaisuuksia.
Olin Ellun ja Matleenan kanssa syömässä Pancho Villassa viime perjantaina, ja olin jo selvinny laskunmaksamisvaiheeseen ilman kummempia kommelluksia. Otin rahapussini esille, ja heitin sieltä ensin pöydälle setelitaskusta käteeni osuneen Gina Tricot -kuitin. Sitten annoin tarjoilijalle lounassetelin, ja rupesin kaiveleen kolikkotaskusta jäljelle jäänyttä rahasummaa.
Sara: "Paljonkos tästä tulee, toi 8.70e pois tosta...." [kumartuu tarkistaan hinnan kuitista] "14.50 eurosta.. Jäipäs siitä paljon viä!"
[Tarjoilija näyttää hämmentyneeltä.]
Ellu ja Matu: "Tota Saraa, sä katoit ton hinnan nyt siitä sun Gina Tricot -kuitistas..."

Obamapalloa ja syysmasea

Tein Facebookissa testin mun henkisestä iästä. Sain tulokseks lupaavan 13 vuotta. Aika nuivalta se silti tuntu, joten päätin tehä toisenkin testin. Siitä mä sain iäkseni 35 vuotta. Ei sekään kauheen hehkeeltä tuntunu, sillonhan on jo käytännössä toinen jalka haudassa! Päättelin, että mun todellinen henkinen ikäni on varmaan noiden kahden keskiarvo eli 24 vuotta. Se tuntuis jotenki sopivalta: sillon tietää jo kaikenlaista, mutta on onneks vielä aikaa tehä elämälleen jotain...

Kaamos lähestyy, aineistoesseiden ja saksan seiskakurssien tiivistelmien eräpäivät painaa koko ajan päälle, koleita sateita ja vihlovan läpitunkevaa tuulta puskee takin sisään, aamureeneissä tulee pallo täysillä naamaan, puista on vaan luurangot jäljellä, kaikenlaiset ongelmat tuntuu vaan paisuvan paisumistaan... Syysmase on saapunut.

Viikon se anto odottaa tuloonsa, kun musta marraskuun alun kunniaks tuli 'täiskasvanu' (kuten eestiläiset sanoo). Sen jälkeen väistämätön oli edessä. Pimeet illat tuntuu oikeen irvailevan sillä, että musta talvi on taas edessä, ja kesälomaan vielä tuskaset 204 päivää jäljellääääää..... Masemasemase.

Päätin lääkitä masennustani perjantaina: piipahdin koulun jälkeen bussia ootellessani parissa kaupassa (arvaamaton rahanmeno on se miinuspuoli siinä, että täytyy vaihtaa bussia Tampereen keskustassa...). Mukaan tarttu Veromodasta ihana musta vyö ja Spiritstoresta nätti musta henkseliyläosanen trikoomekko sekä söpö kirkkaankeltainen t-paita, jossa oli minisiiliprinttejä. Don't ask kuinka paljon mulla meni rahaa noihin heräteostoksiin... Pieni katumuksen piikki koitti tökkiä mua kotimatkalla, mutta mä lyttäsin sen armottomasti tylpäks. Kyl joskus saa hemmotella itteensä näteillä tavaroilla!

Myös kivoimmat kesämuistot (kuten tanskalaiset pojat) pyyhkii vähän pois syysmasea...

Kuuminta kesämuotia: Mustakeltaset huulet ja Peppi pitkätossu -saparot a'la Ungdomens Tiomila 2008

Kotona söin hollywoodmaisesti suoraan purkista Ben&Jerry's Chocolate Fudge Brownie Ice Creamia, joka oli muuten ihan taivaallisen tahmaista ja makeaa. Suosittelen lohturuoaksi!!! Kaikenlisäks äiti oli ostanu mulle pieneks piristämislahjaks DVD:n "Rakastunut bestman", joka on Patrick Dempseyn tähdittämä romanttinen komedia. En rakasta mitään muuta niin paljoo kun yllätyslahjoja! Mase oli iltaan mennessä (lähes) täysin poispyyhkiytyny!

Saatiin aamureenivalmentajaltamme sähköpostia viime viikolla. "Tän viikon aamureeneissä pelaamista ja urheilijakeskusteluja. Kaikki paikalla aamuisin salissa tasan 8.00, myös Huhtaset."
Oltiin Pyryn kanssa vähän, et jaahas, kivaa suolausta... Eihän me aina olla ainoita, jotka on myöhässä aamureeneistä. No joo, toisaalta me ollaan ainoita, jotka on aina myöhässä...

Anyway, yhtenä aamuna me oikeesti taisteltiin ittemme Sammon keskuslukion pihaan klo 7.57! Se oli keskiviikkoaamu 5.11., eli Barack Obama oli just varmistanu voittonsa USA:ssa. Sen kunniaks Taini lanseeras meille uuden pallopelin: obamapallo. Siinä on yks vitivalkonen pallo nimeltä Obama, jota kaks joukkuetta pommittaa eri suunnista vastapuolen selän taakse. Oli ehkä hämärästi selitetty, mutta aivan loistava konsepti joka tapauksessa.

My Blondest Moments Tää saattaa olla tän sarjan viimenen väläytys. Todennäkösesti ei, kyllä mulle näitä hetkiä varmasti jatkossakin vielä tulee. Mutta ei ehkä joka tekstin loppuun. Ottakaa siis tästä viimesestä vaaleatukkaisesta hetkestä kaikki irti... Mun kaverini Matleena oli meillä kyläilemässä joskus toissatalvena, ja me tehtiin maisemakierros/kävelylenkki Nokian keskustaan. Siellä mä, joka oon koko pienen ikäni asunu Nokialla, eksyin. Totaalisesti. En löytäny sieltä poispääsyä. (Ja Nokia ei välttämättä oo ihan yks mistään kaikkein suurimmista Cityistä...) Sitten tämä salolainen Matleena, joka ei koskaan aikasemmin ollu käyny Nokialla, opasti meidät sieltä keskustasta ulos. Hyvähyvä.