Season sale: Orienteering 2009

Nyt on mun osalta suunnistuskausi 2009 paketissa. Käteen jäi 30 kilpailua (joista 6/30 viestejä ja osittain toiset 6/30 ulkomailla=Ruotsissa). Joissakin kisoissa floppasin (Kevätyönviesti - kauden ekassa kisassa kauden huonoin suoritus, nice; tai no SM-pitkien finaali yltää kyllä kategoriassa aika samalle tasolle), useimmissa menin tasapaksusti, muutamassa ylitin itteni osumalla rasteille kuin telkkä pönttöön (esim. 25-mannan 3.osuudella nelikosta ekana vaihtoon 7.30min/km -vauhdilla ja metsässä kerrankin mä olin ohitustilanteissa pelkästään ohittavana osapuolena).

----->
Lisää vettä vaihtohuhumyllyyn: Eikka ens kaudelle punanuttuihin? ;)

Harjotuspäiväkirjaa en pitänyt koko kautena. Tavotteita mulla ei ollut urheilun suhteen; koulu oli etusijalla. Antitavoitteellisuus urheilun suhteen johtui yksinkertaisesti siitä, että kausilla 2007 ja 2008 loukkaantumiset olivat tuoneet pettymyksiä ja estäneet kaiken tavoitteellisen toiminnan. Ajatuksena mulla oli, että käyn kisoissa sen verran, mitä polvi antaa, ja nautin täysillä kaikesta muusta suunnistukseen liittyvästä paitsi siitä vauhdin hurmasta.



Kevään kipuilujen jälkeen mä pääsin kokemaan euforisen tunteen: polveen ei sattunut juostessa! Ainoa tekijä, joka enää rajoitti mun juoksua metsässä, oli mun olematon fyysinen kunto. Ja voi morjens, SE ei mua olis oikeesti voinut vähempää haitata! Kaikki loukkaantuneena olleet urheilijat varmasti ymmärtää sen tunteen, joka tulee, kun pystyy epätoivoisen pitkän tauon jälkeen taas kivutta viilettämään metsässä (tai missä se suoritus tapahtuukaan). Pummejahan siinä tuli, kun kaikki ajatustyö meni suunnistuksen sijaan happoisten jalkojen liikuttamiseen, mutta ei niistä väliä.

<-----Mannafiiliksiä

Ylimääräistä plussaa tällä kaudella oli:
-A-finaalipaikka sekä SM-sprintissä, -pitkillä että -keskimatkalla (okei, sprintissä riitti tulla hyväksytysti rata läpi, mutta muissa oli ihan tiukka karsinta!).
-AM-pronssi sprintistä (ja viestistä).
-1 voitto (olkoonkin FinnSpringin D20-sarjasta, kun kaikki hyvät oli eliitissä :D).
-Rankisijan puolitus viime kaudelta (101->53).

Ens vuonna mulla on edessä elämäni viimeinen junnukausi. Toisaalta aika pelottavaa tää ikääntyminen; tuntuu, että justhan mä vasta juoksentelin siimaria pitkin! Oon kuitenkin aatellut taas siirtyä reenailusta reenaamiseen, ja pistää ihan kunnolla kampoihin ens kaudella. Sitä nautiskelua unohtamatta.

Syyslomalla tein etelänmatkan niinkin kauas kuin Tallinnaan. Paikallinen sää lähenteli yllättäen pikemminkin syysmyrskyä kuin trooppisia hellelukemia, mutta se ei mun shoppailua hidastanut. Mun mielestä silloin voi sanoa shoppailleensa, kun ei enää muista, mitä kaikkea on kyseisen reissun aikana ostanut. Näin pääsi käymään, ja mukaan mulle reissulta tarttui (ainakin):
-harmaa villakangastakki
-mustat strech-farkkusammarit
-2x paita
-2x vyö
-pipo
-tuliaisia
-ruskeat nahkanilkkurit (ks. kuva).
-ihan kaupan päälle läsähti vielä ennätystuhti syysflunssa, joka ei millään tahdo hellittää...

Unelmakenkä----->

Mulla ei ollut missään vaiheessa käteisenä paikallista rahaa (ja ei, Virossa ei käytetä euroja), joten maksoin kaikki ostokseni vanhalla kunnon VisaElectronillani. Laskusta mulla ei ole kyllä mitään hajua... Mutta ainakaan kortti ei missään vaiheessa ilmottanut, ettei sillä olisi katetta, joten (ehkä) tili ei ylittynyt. No, tiliotteesta sen näkee. Ja lupaan, etten tän vuoden puolella käytä rahaa enää mihinkään muuhun kuin erilaisiin lahjoihin!

PS. Mua pidetään vähän outona, koska mulla on tässä jaksossa kurssi "Kurkistuksia yhteiskuntatieteisiin" (ei kuulemma mikään ihan jokatiinan valinta). Ja koska oon mukana joukkueessa, joka osallistuu lukiolaisten turvallisuuspoliittiseen kilpailuun marraskuussa. Ja koska kävin viime vuonna kurssin "Historiaa englanniksi". Ja ehkä eniten siksi, koska kävin viime vuonna myös kurssin "Yhteiskuntaoppia saksaksi". Mitähän mustakin tulee isona?

PPS. Selvisin pois sieltä SM-yöstä. Tuli vaan yks parin minsan koukku ja yks kymmenen minsan pikkuhapuilu. Oli muuten kyllä kylmä ja märkä olo kun pääsi pois mettästä, mutta come on, ei sitä ihan joka päivä pääse juoksemaan syysmyrskyssä pimeään mettään.

PPPS. Syyslomalla satuin näkemään pätkän Viron Idols-kisaa (vapaasti suomennettuna "Eesti etsii Superstaraa"). Oli kyllä aika karmaisevaa kuunneltavaa: kuin Tallinkin sedälle olis isketty mikki käteen. Ei sitä kieltä englanniks tunnistanu, eikä suusta tulevaa ääntä välillä edes lauluks... Tuli ihan ikävä Antti Tuiskua ja kumppaneita.

PPPPS. Tuli todettua, että vika on aina tyhmän blogin lukijassa, ei kirjoittajassa. BB-tapauksessa vika on sekä osallistujassa että katsojassa. Punkt.

My Blondest Moments: Ajelin autolla puolen Tampereen halki ja ihmettelin kojelaudassa koko ajan palanutta punaista merkkivaloa. Moottoritielle käännyttäessä kysäisin vieressä istuvalta veljeltä, mitä se valo oikein tarkoittaa. Kuulemma sitä, että käsijarru on päällä... O-ou... Mutta tulipa turhat karstat höylättyä pois jarruistakin...

Life after the matriculation examinations

Anteeksi, olen pahoillani, sori, förlåt, jag beklagar, entschuldigung, I'm so sorry - siis siitä, etten oo viime aikoina tänne liikoja kirjotellu. Sen sijaan kauniin nelisivuisille isoruutukonsepteille oon rustaillut vähän enemmänkin; yhteiskuntaopin yo-kisoissa mun huippunopeus oli ikävä kyllä vaan 3sivua/tunti. Jäi aika selkeesti viime keväisestä hissan istunnosta, jolloin pääsin jopa 4 sivun tuntivauhtiin.

Nyt on siis kirjotukset tältä syksyltä ohi, ja oon saanut jo alustavat tuloksetkin. Mun elämä on siis ihan tyhjää tällä hetkellä, kun ei enää tarvitse vältellä kirjoituksiin lukemista, valita vaatteita ja eväitä kirjoituksiin, istua salissa osallistumassa kirjoituksiin tai jännittää, millaiset pisteet sieltä kirjoituksista tällä kertaa napsahti. Voi sääli. Tai sitten ei.

Vähän yläkanttiinhan ne yo-kisat näin alustavien tietojen mukaan taas meni. Äikkä ja a-ruotsi lähti ällänä (vaikka ruotsissa parhaani mukaan yritin kyllä sabotoida sitä kirjoittamalla aineen pikkasen aiheen vierestä -> -10p) ja yhteiskuntaoppi eenä (todistin, että riittää pelkästään se, että lukee kerran kertauskirjan läpi). Jeejee. Jos noi äikkä ja ruotsi nyt pysyis, niin mun yliopistoonpääsyni helpottuis aika ratkasevasti. Saisin viettää ens toukokuun hikisen valmennuskurssin sijaan reilaamassa ympäri Eurooppaa, wuhuu! Tai sit en, kun ei mulla oo rahaa, mutta ainakin saisin rauhassa käydä töissä rikastumassa.

Eilen loppui koeviikkokin, joten päätin mennä palkitsemaan itteni Sokoksen 3+1 -päiville. Sieltä tarttui mukaan SNÖn pinkki helmirannekoru, yks huulikiilto (Maybelline WaterShineGloss, sävy Rose diamonds), yks huulipuna (Maybelline, sävy Coral diamonds), kaks kynsilakkaa (Maybelline Colorama, sävyt Strong mint ja Cotton candy), yks ripsari (Maybelline Define-a-Lash: pidentää ja erottelee ripset, ei paakkuja), yks mineraalipuuterimeikkivoide (Maybelline, sävy Vanilla Rose; Cosmon Beauty Awards 2009 -voittaja) ja Diamond Gloss -shampoo ja -hoitoaine. En mä oo mikään materialisti tai mainosten uhri, en todellakaan.

Tällä hetkellä oon ihan huumaantunut: saan pitkästä aikaa lukea ihan mitä tahansa! Oon jo vieraillut pariin otteeseen kirjastossa ja kahminut sieltä cocktailin chicklittiä (Lauren Weisbergerin Paholainen pukeutuu Pradaan, VIP-ihmisiä ja Haluan Harry Winstonin) ja 1800-luvun romanttisia klassikoita (Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo plus Brontën sisarusten Humiseva harju ja Kotiopettajattaren romaani). Twilight-sarjan viimesen osan, Breaking Dawnin (800 sivua) ahmin parissa päivässä heti kirjotusten jälkeen. Ai niin, tänään meen kai Makuuniin vuokraamaan Twilight-leffan ja vietän sen ja Fazerin suklaalevyjen kanssa ihanaisen koti-illan käpertyneenä sohvannurkkaan... Latautumista huomisen SM-yötä varten nääs.

O-ou, katoin just, että huomisessa SM-yössä mulla on matkana 5,7km ja 11 rastia. Kerroin viime blogitekstissä virheellistä informaatiota, että olisin yösuunnistanut viimeksi 2 vuotta sitten SM-yössä. Oikeesti mä oon yösuunnistanu viimeks SM-yössä 2006, eli kokonaiset kolme vuotta sitten. Ei haittaa, mulla on vahva luottamus siihen, että yösuunnistustaito on verrannollinen pyörällä ajamiseen: kun sen kerran oppii, niin sen osaa aina.
Ps. Kun mummo kuuli, että me ollaan menossa yösuunnistuskisoihin, se sano vaan: "Hulluutta on monenlaista."

Eilen oltiin Venla, mä, Saana ja Sonja Venlalla viettämässä koeviikonloppumispeli-iltaa. Ensin me pelattiin sellasta Sonjan nörttipeliä, jossa piti tunnistaa maailman maiden lippuja ja tietää niiden maiden pääkaupunkeja, asukaslukuja, tärkeimpiä vientituotteita, metsien osuuksia pinta-alasta ynnä muuta tosi tähdellistä. Sitten me pelattiin Venlan tarinoidenkeksimispeliä. Siinä arvotaan 3 sanaa ja jokin tehtävänanto, ja sitten pitää kirjottaa tietyssä ajassa tehtävänannon mukainen pikku tarina, jossa esiintyy ne 3 sanaa. Tässä muutamia parhaita paloja pelistä:

Tehtävä: Kirjoita limerikki (5-säkeinen runo)
Sanat: kärpänen, höyhen, vihannes

Sara:
"Kärpänen, kärpänen
älä ole höyhen
älä myöskään vihannes.
Mikä sitten olet?
Vaikka Nuuskamuikkunen!"

Sonja:
"Kärpänen, ei käy
pois joutuu
rakastettuni höyhen
- olen vihannes
olen"

Tehtävä: Tee puhelimessa bänät tyttöystäväsi kanssa.
Sanat: nunna, kutsut, salama

Saana:
"Salamoiden loisteessa tajusin, että kutsumukseni on nunnana. Pidän kuitenkin läksiäiskutsut. Tervetuloa!"

Venla:
"Lähden tästä nunnien kutsuille salamana, joten en voi enää styylata sun kaa. Moro!"

Sara:
"Sori, mutta salamaihastuin toissapäivän kutsuilla erääseen messevään donnaan. Olet sitäpaitsi aivan liian nunna minulle. Tsaukki!"

Tehtävä: Saat elämäsi tilaisuuden: pääset puhumaan Jumalan kanssa puhelimessa. Mitä sanot?
Sanat: tunneli, lapio, siili

Saana:
"Oi Jumala, tunneli tuntuu olevan minulle aivan liian pitkä, vaikka lapiolla sitä töyrinkin. Eilisissä talkoissa vastaan tuli siili."

Sara:
"Onko siellä ylhäällä siilejä? Ja onko siellä mahdollista raivata pilveen tunneli lapiolla?"

Sonja:
"Yritän jelppiä koko luomakuntaa: siilit eivät enää kuole kujalla, kun teen sen ali tunnelin, jonka päästä voi sitten lapiolla poimia siilit yksi kerrallaan."

Tehtävä: Selitä viisivuotiaalle lapsellesi, mistä vauvat tulevat.
Sanat: muistikatko, räjähtää, tiesulku

Venla:
"Minulla on muistikatko enkä ole varma tästä, mutta ainakin mutsillasi eräänlainen tiesulku mahassa räjähti."

Saana:
"Nyt kärsin kovasta muistikatkoksesta, joka tuntuu kuin kaikki tiet olisivat täynnä tiesulkuja. Jostain ne vaan räjähtää, kysy faijalta."

Sonja:
"Joskus jouluna, kun tuli muistikatko, pää räjähti ja tiesulku tuli aivojen sisimpään. Noh, 9 yksikön kuluttua olikin sitten muksu."

Tehtävä: Kirjoita vihjaileva viesti ihastuksellesi.
Sanat: suola, säästää, valokuva

Sonja:
"Olet kuin Namibian suola, jota on pakko säästää. Ei satu oleen valokuvaa?"

Sara:
"Säästin kalenteriini pari tuntia tyhjää, että voisit tulla vähän maistelemaan suolaani. Ota valokuva mukaan, vink vink! ;)"


Nyt pitää mennä leipomaan tiikerikakkua tuliaisiksi, se on ihan mun bravuuri! (Lue: bravuuri = ainoa leivonnainen, jota en useimmiten onnistu pilaamaan.)

My Blondest Moments:
Eilen siellä Venlalla Saana sai tekstiviestin.
Saana: "Äiti lähetti mulle tällasen viestin: 'Tiet saattavat olla jo vähän jäässä, joten aja varovasti kotiin.'"
Sara: "Öö, miks äiti ei lähettäny sitä mulle? Onkohan mun kännykästä taas akku loppu tai jotai?"
Saana: "Jaa että miks mun äiti ei lähettäny sitä viestiä sulle?"
Sara: "Jaa se olikin SUN äiti, joka lähetti sen viestin! Mä ihmettelinkin, että miks mun äiti ois tekstannu sulle eikä mulle suoraan."