lauantai 16. lokakuuta 2010

"Oliko tänään viimeinen päivä tehdä jotain?...

...Ja jos oli, niin mitä?!"

Em. sitaatti kuvaa mun tän hetken fiiliksiä vähän liiankin hyvin. Pitäis tehdä liikaa kaikenlaista ens viikolla. Kielitieteen kotitehtävä, svenska skrivregler -tentti, romaanianalyysi (på svenska), kielitieteen tentti ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (kolmelle seuraavalle vuodelle eli kandiksi asti. Pah, en aatellut viihtyä tän pääaineen parissa edes enää ens vuonnakaan. Mutta pakko mikä pakko, ja saa siitä suunnitelmanteosta kuitenkin opintopisteitä...).

Tietty oon järkevästi huomioinut tämän tenttiviikon suhteessa muuhun elämään, ja siksi oonkin viettänyt viime päivät hankkimassa univelkaa Lady Gagan keikalta ja jatkoilta ja hoitanut sosiaalisia suhteita (majoittanut/kestinnyt yksiä kavereita, kyläillyt itse toisilla ja hengannut kaupungilla kolmansien kanssa). Huomennakin menee sopivasti koko päivä suunnistusliiton seminaarissa + kokouksessa.

Nyt tekis vaan mieli erakoitua johonkin pimeeseen nurkkaan opiskelemaan... Tai no ei nyt sentään. Tarvisin vaan jonkun, joka opiskelis mun puolesta, niin mä saisin rauhassa hoitaa nää sosiaaliset kuviot.

Niin ja sen lisäks tarvisin jonkun käsistään kätevän henkilön, joka laittais mun ikkunoihin tiivisteet (niin en jäätyisi tänne kämppään) ja vaihtais lampun mun huoneeseen (yks kolmesta on palanut).

Tarjouksia otetaan vastaan.

Mutta astiasta kolmanteen: Ei vitsi noi sunnuntain Hesarit on ihan mun suosikkeja! Selaan sieltä aina ekaks kihla- ja hääilmotukset (kaikki ne, jotka laittaa kihlailmotuksensa Hesariin on muuten mennyt kihloihin jossain Kookossaarilla tai Eiffel-tornin huipulla. Ei sinne tavalliset pulliaiset mitään kehtaa ilmotella.)

Kirsikkana lehtikakun päällä komeilee kuitenkin kasteilmoitukset! Niistä löytyy aina jotain pöyristyttäviä helmiä. Esimerkiks edellisviikolla mun huomion kiinnitti yks perhe, jonka vauva oli saanut nimen Svea, ja isosisarukset olivat Cosmo ja Fennia. Hei oikeesti, kai ne antaa sitten seuraaville lapsille nimeks Telia-Sonera ja Seiska?

Sitten vielä pieni Gossip Girl -paketti 25-Mannan paluulaivalta nimeltä Viking Amorella (ja muistattehan, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta; erityisesti salaperäiset maininnat GG:ssa ;)):

Juhlahumuinen suunnistuskansa oli jo kilpailupaikalla Vallentunassa niin hyvissä tunnelmissa, että GG aavisti tulevan yön paluumatkasta kehkeytyvän ennenkuulumattoman mojova. Eikä ennustus mennyt pieleen.

Päivän sankareista ja sankarittarista osa jatkoi vahvalla linjalla myös vetten päällä. Toiset joutuivat hytittäytymään toisia aiemmin, mutta hämärää kuvamateriaalia ja tarinoita jälkipolville kerrottavaksi ehti kertyä joka tapauksessa.

Humppiksessa oli perinteisen Manna-matkan tapaan melkoinen meno päällä, mutta tällä kerralla diskoteekki taisi yllättäen pitkästä aikaa jyrätä esikuvansa. GG:n tavoitteena oli koota disen tapahtumista kaikkien aikojen juorupaketti, mutta erinäisistä häiriötekijöistä johtuen havainnot jäivät osittain melko puutteellisiksi.

Sivusilmällä GG kuitenkin ehti bongata bailukansan joukosta eräät S&P:n, jotka vaikuttivat tekevän läheistä tuttavuutta keskenään. Myös S&V nähtiin yön mittaan liikkumassa yhdessä. Erittäin luotettavan viidakkorummun perusteella E&K:llakin joko on tai ei ole jotain meneillään. Lisäksi kuulemma I&L:n suunnalta saattaa olla odotettavissa välien uudelleenlämpenemistä.

Lippu korkealla Småkkeria ja Kepardin sähläystä odotellessa!

You know you love me,
XOXO
Gossip Girl


Niin ja sitten vielä
MY BLONDEST MOMENTS:

Mä oon tunnetusti addiktoitunut sosiaaliseen mediaan, ennen kaikkea Naamakirjan käyttöön. Viime kesänä jouduin kohtaamaan järisyttävän kriisin, josta en osittain ole vieläkään toipunut... Palatkaamme ajassa taaksepäin kesäkuun lopun VOL-leiriviikolle. Miljöönä toimii Kisakeskuksen urheiluopiston päärakennuksen yläkerta.

(Ohjaajat S.Huhtanen alias Blondi, J.Metsälä ja A.Honkimaa pitävät hyvin ansaittua taukoa leiriläisten leikittämisen välissä. A dataa omalla koneellaan, Blondi lainaa J:n konetta datailuun J:n tod.näk. kuunnellessa trancea naapurihuoneessa. Yhtäkkiä keskittyneen ilmapiirin idylli rikkoutuu.)

Blondi: "APUAAPUAAPUAAAAAAAA!!!!!" (äänensävy on samanlainen kuin se olisi henkilön reagoidessa tietoon, että Tampereen Pyrintö ei ole säästötoimenpiteiden vuoksi lähtemässä ollenkaan ensi vuoden 10milaan, Mannaan ja Smålantiin)
(A säpsähtää voimakkaasti.)
A: (ymmärrettävän hätääntyneenä) "Mitä mitä, mikä on hätänä??!!"
Blondi: "Tää ei toimi!!! Siis voi ei, apua oikeesti, tää ei toimi!!! Mitä mä nyt teen????!!"
A: (vähän rauhoittuneena, mutta edelleen huolissaan) "Siis mikä ei toimi?"
Blondi: "Mun Facebook! Se ei päästä mua kirjautuun sisään!!!"
(A ei ilmiselvästikään ymmärrä tilanteen vakavuutta, koska hän alkaa vain nauraa häpeilemättömästi.)
(Blondi on kuitenkin jo lähes kyynelten partaalla - eikö hän enää ikinä saa kirjautua Facebookiin? Miten käy kaikkien sinne laitettujen kuvien? Miten käy kaikkien Blondin kavereiden, kun he eivät enää koskaan saa nauttia Blondin tilapäivityksistä? Miten käy Blondin juoruvarastojen akuuttipäivityksen? Onko kaikki menetetty? Mistä muka olisi mahdollista löytää Facebookin tilalle uusi elämän tarkoitus? Ja minne voisi enää paeta koulutehtävien tekemistä? Kaikki kauniit Facebook-muistot vilistävät Blondin silmien edestä.)
KÄÄNNE.
(Blondin päässä sinkoileva pinkki herne törmää kolleegaansa. Muisto edellispäivältä kohoaa Blondin utuiseen mieleen.)
Blondi: "Ai niin, mä taisin muuttaa eilen jotain asetuksia tuolla Facebookissa... Oisko siinä ollu joku sähköpostiosotekin. Koitetaas..."
(Toivonkipinä on jälleen herännyt - eikä turhaan! Blondi naputtelee kirjautumiskenttään toisen sähköpostiosoitteensa, ja PING, Facebookin maailma on jälleen avoin Blondille!)
(J saapuu paikalle ja saa kuulla nauruun tikahtuvalta A:lta ja erittäin helpottuneelta Blondilta version edellisten minuuttien dramaattisista tapahtumista. Tapahtumasta riittää J:lle ja A:lle huvia koko loppuviikoksi.)