Obamapalloa ja syysmasea

Tein Facebookissa testin mun henkisestä iästä. Sain tulokseks lupaavan 13 vuotta. Aika nuivalta se silti tuntu, joten päätin tehä toisenkin testin. Siitä mä sain iäkseni 35 vuotta. Ei sekään kauheen hehkeeltä tuntunu, sillonhan on jo käytännössä toinen jalka haudassa! Päättelin, että mun todellinen henkinen ikäni on varmaan noiden kahden keskiarvo eli 24 vuotta. Se tuntuis jotenki sopivalta: sillon tietää jo kaikenlaista, mutta on onneks vielä aikaa tehä elämälleen jotain...

Kaamos lähestyy, aineistoesseiden ja saksan seiskakurssien tiivistelmien eräpäivät painaa koko ajan päälle, koleita sateita ja vihlovan läpitunkevaa tuulta puskee takin sisään, aamureeneissä tulee pallo täysillä naamaan, puista on vaan luurangot jäljellä, kaikenlaiset ongelmat tuntuu vaan paisuvan paisumistaan... Syysmase on saapunut.

Viikon se anto odottaa tuloonsa, kun musta marraskuun alun kunniaks tuli 'täiskasvanu' (kuten eestiläiset sanoo). Sen jälkeen väistämätön oli edessä. Pimeet illat tuntuu oikeen irvailevan sillä, että musta talvi on taas edessä, ja kesälomaan vielä tuskaset 204 päivää jäljellääääää..... Masemasemase.

Päätin lääkitä masennustani perjantaina: piipahdin koulun jälkeen bussia ootellessani parissa kaupassa (arvaamaton rahanmeno on se miinuspuoli siinä, että täytyy vaihtaa bussia Tampereen keskustassa...). Mukaan tarttu Veromodasta ihana musta vyö ja Spiritstoresta nätti musta henkseliyläosanen trikoomekko sekä söpö kirkkaankeltainen t-paita, jossa oli minisiiliprinttejä. Don't ask kuinka paljon mulla meni rahaa noihin heräteostoksiin... Pieni katumuksen piikki koitti tökkiä mua kotimatkalla, mutta mä lyttäsin sen armottomasti tylpäks. Kyl joskus saa hemmotella itteensä näteillä tavaroilla!

Myös kivoimmat kesämuistot (kuten tanskalaiset pojat) pyyhkii vähän pois syysmasea...

Kuuminta kesämuotia: Mustakeltaset huulet ja Peppi pitkätossu -saparot a'la Ungdomens Tiomila 2008

Kotona söin hollywoodmaisesti suoraan purkista Ben&Jerry's Chocolate Fudge Brownie Ice Creamia, joka oli muuten ihan taivaallisen tahmaista ja makeaa. Suosittelen lohturuoaksi!!! Kaikenlisäks äiti oli ostanu mulle pieneks piristämislahjaks DVD:n "Rakastunut bestman", joka on Patrick Dempseyn tähdittämä romanttinen komedia. En rakasta mitään muuta niin paljoo kun yllätyslahjoja! Mase oli iltaan mennessä (lähes) täysin poispyyhkiytyny!

Saatiin aamureenivalmentajaltamme sähköpostia viime viikolla. "Tän viikon aamureeneissä pelaamista ja urheilijakeskusteluja. Kaikki paikalla aamuisin salissa tasan 8.00, myös Huhtaset."
Oltiin Pyryn kanssa vähän, et jaahas, kivaa suolausta... Eihän me aina olla ainoita, jotka on myöhässä aamureeneistä. No joo, toisaalta me ollaan ainoita, jotka on aina myöhässä...

Anyway, yhtenä aamuna me oikeesti taisteltiin ittemme Sammon keskuslukion pihaan klo 7.57! Se oli keskiviikkoaamu 5.11., eli Barack Obama oli just varmistanu voittonsa USA:ssa. Sen kunniaks Taini lanseeras meille uuden pallopelin: obamapallo. Siinä on yks vitivalkonen pallo nimeltä Obama, jota kaks joukkuetta pommittaa eri suunnista vastapuolen selän taakse. Oli ehkä hämärästi selitetty, mutta aivan loistava konsepti joka tapauksessa.

My Blondest Moments Tää saattaa olla tän sarjan viimenen väläytys. Todennäkösesti ei, kyllä mulle näitä hetkiä varmasti jatkossakin vielä tulee. Mutta ei ehkä joka tekstin loppuun. Ottakaa siis tästä viimesestä vaaleatukkaisesta hetkestä kaikki irti... Mun kaverini Matleena oli meillä kyläilemässä joskus toissatalvena, ja me tehtiin maisemakierros/kävelylenkki Nokian keskustaan. Siellä mä, joka oon koko pienen ikäni asunu Nokialla, eksyin. Totaalisesti. En löytäny sieltä poispääsyä. (Ja Nokia ei välttämättä oo ihan yks mistään kaikkein suurimmista Cityistä...) Sitten tämä salolainen Matleena, joka ei koskaan aikasemmin ollu käyny Nokialla, opasti meidät sieltä keskustasta ulos. Hyvähyvä.