sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Wanhat 2009 -special


Sanotaan, että vanhojenpäivästä pitää nauttia oikeen kunnolla, koska se on jotain, jonka saa kokea vaan kerran elämässä. Mä oon ilmeisen onnekas tyttö, koska sain pari päivää sitten kokee kyseisen tapahtuman jo toista kertaa elämässäni! Ja oli kyllä melkeinpä hauskempaa kun ekalla kerralla! Kai se johtu siitä, ettei nyt jännittäny niin paljoo kun homma kerran oli jo tuttua.

Päivä oli tosiaan kuuluisa epäonnen päivä eli perjantai 13., ja sen mukasesti se liikkeelle lähtikin! Epäonni ei osunu onneks suoraan mun kohdalle, mutta lähipiiriin kuitenkin. Sonjan pari tippu jumppasalin lavalta ennen yhteiskuvan ottamista ja sen kyynärpää meni sijoiltaan! Seurauksena ambulanssikyyti sairaalaan ennen ensimmäistäkään tanssiesitystä.

Tää Sonjan parin sairaalareissu kesti niin kauan, ettei se ehtinytkään mukaan aamupäivän kumpaankaan esitykseen. Ekassa Sonja joutu katteleen sivusta, mutta tokassa menin lepuuttaan omia jalkojani sen ajaks, että Sonja sai tanssia esityksen mun tilalta. Onneks Burana, morfiini, ilokaasu ja muut painkillerit on keksitty ja kyynärpää saatiin sen verran sijoilleen, että illan esityksessä tangon taivutukset jo sujui parilta normaaliin malliin.

Ruokailussa vedettiin puvut piukeiks Caesar-salaatilla, basmatiriisillä, punaviinikastikkeisella paahtopaistilla ynnä muilla herkuilla. Luojan kiitos mun puvussa oli takana nyörit, joita tarpeen mukaan pysty kiristään ja löysentään...

Illan esitystä odotellessa Blondilla ja Mäyrällä oli ihan liikaa aikaa, ja ne Blondin kuningasidean seurauksena pääty avaamaan jumppasalin kokoontaitettavan seinäpeilin ja meneen sinne sisälle ottaan valokuvia moninkertasista peilikuvistaan...
Kun ne lopulta tuli kikatellen peilien välistä pois, niin ulkopuolella istuskeli hölmistynyttä frakkikansaa:
"Täähän on kun jostain Narniasta, peilin sisältä tulee porukkaa vaikka kuinka!"

Illan pääesitys meni ihan nappiin ja meiän kouluun saapuneet reilu 700 vierasta sai ihailla erilaisia tansseja Cicaposta Wienervalssiin. Mun päkiöiden luut ei viimesen tanssin jälkeen olleet läheskään yhtä pienenä murskana kun viime vuonna, mikä oli erittäin positiivinen yllätys. Jatkoilla pystyin tanssahteleen jopa vähän korkeemmilla koroilla!

Mutta ne jatkot oliskin kokonaisuudessaan ihan toinen tarina...

Pistän tänne tulevaisuudessa vielä lisää kuvia näistä Wanhoista, mutta tässä jo pientä esimakua:

^ -TP:n sienestäjät


^ -Nätit rivistöt


^ -Illan viimenen tanssi ja tunnelma katossa!

Ei kommentteja: