Blondi mikä blondi

Jatkossa tuun keskittymään täällä blogissa entistä enemmän erilaisiin spekulointeihin, top10-listojen tekemiseen ynnä muuhun retoriseen ja argumentatiiviseen puoleen. Itseironia kunniaan, joten My Blondest Moments säilyy tottakai kunniapaikalla!

Ensinnäkin:

YTL:n ihmiset voidaan jakaa kahteen luokkaan.

Toiset on ihanan pirteän yltiöpositiivisia, esimerkiksi Sensori X, joka ei heilautellu mun saksanpisteitä suuntaan eikä toiseenkaan, joten ÄLLÄhän sieltä napsahti! Oon pahoillani, yleensä en harrasta lesoomista (paitsi ajoittain), mutta kun tämä L tuli aivan tietämättäni ja pyytämättäni. E oli tosiaan tavote. Nyt on hyvä jättää pitkä saksa hetkeks hyllylle.

Toiset taas ovat kuin nakkikauhalla päähänsä saaneita. Voitte vaan kuvitella, kuinka ite arvioisitte kokelasparkojen historian kokeita, jos joku ois ensin kumauttanu teitä mojovasti sillä nakkikauhalla. Eihän siinä arvostelussa enää tunnettaisi armon rippujakaan.
Eräs Herra / Rouva Historiansensori oli tainnu kokea tämän karmaisevan kohtalon juuri ratkaisevalla hetkellä, ennen kuin oli alkanut tarkistaa mun hissankoetta. Siellä tultiinkin neljän pisteen voimin oikeen rytinällä alas, jolloin lopputulos jäi vaivaisen pisteen päähän laudaturista.

Hissanopettaja lähti ajamaan mun asiaa, mutta aikamoisena oikeusmurhanahan YTL:n uudelleentarkistusjärjestelmää pidetään... Siellä on muun muassa huomattavissa eräänlainen eturistiriita: tarkistusmaksun saa takaisin, jos arvosana muuttuu uudelleentarkistuksessa. Sensoreiden virkistysrahastohan ammottaisi autiona, jos kukaan koskaan onnistuisi korottamaan arvosanaansa uudelleentarkistuksessa.

Joskus vaan käy niin, että no can do. Parempi onni ensi keväänä.

Unohdin mainita, että YTL:stä löytyy myös tasapaksuja sensoreita, jotka esimerkiksi läsäyttää kokelaalle juuri sen tasapaksun E:n, jonka ne äidinkielen näytöllään ansaitsikin. (Tasapaksulla E:llä en tarkoita, että E olisi tyydyttävä arvosana, vaan sitä että pisteet osuvat tasan E:n ja L:n rajan keskelle. Hyvin tähdätty!)

Toiseksi:

Mä en suoraan sanottuna ymmärrä, mitä ihmeellistä on Norjan Euroviisussa. Oprah on siitä huolimatta ottanut kipaleen siipiensä alle, jolloin menestys on aika lailla vuonomaalle pedattu. Okei, onhan se laulaja ihan älyttömän söpö, mutta on niitä kuumiksia muuallakin telkkarissa. Esim. GG:n Nate on monen tepen mielestä Tosi ihQ, ja Twilightin Edward taas kiistämättä aivan j ä ä t ä v ä n hottis.

Kolmanneksi:

En vieläkään oo toipunut viimeviikkoisesta Chelsea-Barca -episodista. Barca on yksi niistä muutamasta futisojukkueesta, joita en ikinä mistään hinnasta kannattaisi, ja kuinkas sitten kävikään... Herra erotuomari "Puusilmä" Övrebö jätti viheltämättä pari ratkaisevaa rankkaria, jolloin Barca onnistui viime hetken tasotusmaalilla jyräämään itsensä Mestareiden liigan finaaliin.

Tässä oli kyllä huutava vääryys!!!!!!! Koska Chelsean kannattajat eivät oo (ainakaan toistaiseksi) onnistuneet listimään Övrebötä (joka on ollut maan alla pelin päätösvihellyksestä lähtien), ne ovat päättäneet spoilata Norjan euroviisumenestyksen. Suunnitelman yksityiskohdat on mulle vielä vähän hämärän peitossa, mutta katsotaan mitä engelsmannit vielä keksiikään.

Sitten tämänkertaiseen TOP-listaan:

TOP 9 -Suomen murteet

(Toim.huom.: Listalla on mukana vaan ne murteet, joita jotenkin hahmotan. Lista sisältää paljon yleistystä ja tarkoituksellisen provosoivia kommentteja. Älkää vetäkö hernettä liian syvälle nenään, koska lääkärinkin voi olla vaikea poistaa sitä sieltä. Mun isotäti erehtyi tekemään näin esikouluikäisenä ja eli loput 73 vuotta elämästään herne nenässä, eikä se ollut mukavaa. Kaikenlainen eriävienkin mielipiteiden esittäminen on sallittua, jopa suotavaa, kommentointiosiossa.)

9. SAVO - "Elä vaan kuule ala viäntään savvoo." Menee nimittäin jo liiankin leppoisaksi. Löntystelevän takapajuista. Savoa kuullessaan voi liiankin helposti kuvitella itsensä Kuopion kalakukkomarkkinoille, joita kalakukkofobisti ymmärrettävän kulinaarisista syistä kaihtaa.

8. OULU - "Ookkonä pölöjä?" Voi kyllä, ainakin jos puhut oulua liian julkisilla paikoilla. Tarvinneeko tähän mitään enää lisätä?

7. SUOMENRUOTSI - Riikinruotsi on ihanan pulppuilevaa, pirteän persoonallista lörpöttelyä. Suomenruotsi taas - ei ole. Finlandssvenskassa nuotti on sama laahaavan tasapaksu kuin suomensuomessakin, mutta sanat kuulostavat äännettyinä, jos mahdollista, vieläkin rumemmilta. Kaiken huipuksi kaikilla julkisuudessa heiluvilla bettinaässillä on keskenään samanlainen, korvia raastavan kovan nariseva puhetapa. Ainoan positiivisen poikkeuksen suomenruotsiin tekee rantaruotsalaisten (Närpiö yms) käyttämä pehmeän laulava ruotsi, joka onnistuu ajoittain nousemaan lähelle jopa riikinruotsia.

6. ETELÄPOHJANMAA - Vaikka mä itsekin olen puoliksi "ilimajokelaanen", niin tää ei vaan uppoo. Murre nostaa erehdyttävästi mieleen kotoisan navetan tuoksahduksen, nam.

5. TAMPERE - Mää en ainaka miälestäni puhu tamperetta. Tai emmäätiiä. Joskus niin käy, kun oon matkustanu ritsillä tai istuskelen pipa päässä rotvallirreunalla oottelemassa nysseä. Toivottavasti mun puheesta ei enää jossain vaiheessa kuule tätä taustaa!

4. KARJALA - "Sie et kuule kans ossaa yhtää mittää. Ans ku mie näytän." Karjalasta tulee mieleen aina vaari (ylläri, Kannakselta kun on kotoisin) ja Tuntemattoman sotilaan Rokka (Rokka on äijä!). Ylipäänsä talvi- ja jatkosota, joiden ehdoton fani mä oon.

3. TURKU - Mun henkisen kotini kieli. (Noloa mutta totta.) Oon aina tuntenut syvää yhteenkuuluvuutta ruotsalaisten ja turkulaisten kanssa. Traagista mun tarinassa on se, että oon sattunut syntymään Suomeen ja Tampereelle. "Kukka meist ei o Turuust, mut mää ainaki aion muutta sinne viäl yks kaunis päiv!"

2. ETELÄLAPPI - Sami Jauhojärven kaltaisten suklaasilmien kieli. Lepposan letkeetä ja reilun kuulosta, ei kai niiltä porojen parissa kasvaneilta voi muuta odottaakaan. En oo koskaan muuten tavannut yhtään ilkeetä lappalaista! Paitsi se shamaani Joulupukissa ja noitarummussa, mutta senkin ilkeys johtu vaan siitä, että Joulupukki ei ollut koskaan saanut sen toivelahjalistaa.

1. STADI - "Onks sul stidei?" kysyttiin taannoin legendaarisessa yo-kokeen tehtävässä, jolloin kukaan kehäkolmosen ulkopuolelta ei ymmärtänyt kyseenomaisesta tehtävästä höykäsen pöläystä. Stadilaisilla on puheessaan laiskan venyttelevä ja ylimielinen nuotti, ymmärrettävästi, koska älyllinen elämähän tunnetusti loppuu siihen kehäkolmosen laitamille. Aiemmin pidin tätä vivahdetta raastavan ärsyttävänä, mutta nykyään se on vaan H O T. Kaiken kukkuraksi ne on antanut kulkuvälineelle, joka muualla manner-Suomessa tunnetaan raitiovaununa / raitsikkana / ratikkana, ytimekkään nimen "spora". Haluan Helsinkiin.

My Blondest Moments

Juonsin koulun salissa viime viikolla EU-vaalipaneelin yhdessä yleisurheilijapojan kanssa. Mun vuorolle tuli lukea kysymys meppien palkoista. Mun juontopaperissa luki:
[Mepin palkka = 7000€ + kulut 4052€ + päiväraha 287/pv]
Ihmettelin viimeistä kohtaa hetken: miks ihmeessä siinä ei sanottu, mikä se päivärahan suuruus on? Luin kuitenkin tekstin itsevarmana useampaan kertaan (koska panelistit näyttivät vähän hämmentyneiltä):
"Mitä mieltä olette mahdollisen tulevan ammattinne palkkauksesta? Mepin palkka on 7000 euroa plus kulut 4052 euroa plus päiväraha, joka maksetaan 287 päivänä vuodessa."
Vasta toistaessani palkkatietoja kolmatta kertaa huomasin eturivissä kähisevän yhteiskuntaopin opettajan:
"Se päivärahakohta tarkoittaa siis, että päiväraha on 287 euroa päivässä!!!"
Hups.