Muutto kampukselle ja opiskeluiden alkaminen toivat yllättävän
paljon kiireitä arkeen, joten blogin päivittäminen on jäänyt vähemmälle. Palaan
kuitenkin vielä tammikuun alkuun, jolloin kaikki oli tosi uutta ja ihmeellistä!
Ensimmäisen viikon aikana kiersin Anne-tätini kanssa
kauppoja (ah, rakastan shoppailua! Varsinkin kun ALV on 7 %!!!). Lisäksi me käytiin kiinalaisilla
valofestareilla (kuvat) ja NHL-lätkämatsissa! Oli muuten Carolina Hurricanesien
kotiareenalla huikea tunnelma. Ja tietty paljon kaikkea oheisviihdettä (tanssikamera, ihmiskeilausta yms. oleellista).
Tästä pääsenkin kirjoituksen aiheeseen, eli ensivaikutelmiin USA:sta!
Patriotismi
NHL-matsissa laulettiin tietysti kansallislaulu hurmiossa,
käsi sydämellä. Sen lisäksi jollakin pelikatkolla kamera siirtyi yleisöön,
jossa oli porukka armeijaväkeä. Mahtipontinen musiikki pauhasi taustalla ja
selostaja hehkutti ”maamme suojelijoita ja sankareita, jotka puolustavat meitä
pahuudelta”. Yleisö hurrasi ja kyynelehti. Tuli jotenkin tosi amerikkalainen
fiilis.
Jouluvalot
Kuva kertoo kaiken tarvittavan...
Drive-in mikä tahansa
Auto on täällä ainoa kulkuväline (siis kuka muka kävelee tai
pyöräilee mihinkään, saati että olisi mitään julkista liikennettä). Niin ja
autot on täällä TOSI ISOJA. Ja bensa ainakin kolme kertaa halvempaa kuin
Suomessa. Ja 16-vuotiaana saatava ajokortti maksaa n. 50 euroa. Ei siis mikään
ihme, että kaikelle on oma drive-in-palvelunsa. Löytyy pikaruokapaikkojen
lisäksi myös joiltakin kaupoilta, mutta hauskin tähän mennessä on ollut
drive-in ottoautomaatti.
 |
| Drive-in ATM |
Walmart
Kauppa, josta saa ihan mitä tahansa. Tämä on niin kuuluisa ketju,
että halusin ottaa julkisivusta kuvan ekalla visiitillä. Kuvia räpsiessäni
viereeni tuli setä, joka totesi: ”On täällä kyllä paljon lintuja.” Hämmennyin,
mutta päivittelin kohteliaasti samaa takaisin – ja luikin sitten äkkiä takaisin
autolle. Tätini nauroi ja totesi, että Walmartissa käy kaikenlaista porukkaa
(upea kavalkadi näkyy People of Walmart -blogissa), joille on parasta vain
hymyillä ja nyökytellä.
 |
| Walmart |
Myöhemmin huomasin kuvistani, että parkkipaikan yllä oli tosiaan
liidellyt lokkiparvi. Parkkipaikan mies oli todennäköisesti luullut minua ”person
of Walmartiksi” – koska kuka hullu nyt kuvaisi lokkeja parkkipaikalla… Saati
sitten paikallisen Prisman julkisivua…
Ostin Walmartista mm. kaikki vitamiinit ja ravintolisät.
Tableteille on vaihtoehtoja: monivitamiinikapselit korvasin
vitamiinihedelmäkarkeilla. On muuten tosi pahanmakuisia ja sokerisia, mutta kun
ne näytti niin kivoilta!
Kosmetiikkaosastolla melkein kaikki kasvohoitotuotteet
olivat akneiholle. En tiedä, mitä lääkemömmöjä niissä tuubeissa oli (vai onko
se vain mainoslause), mutta alkuhämmästyksen jälkeen alan jo ymmärtää syyn.
Suomeen verrattuna tosi monella täällä näyttää todella olevan tai olleen akne
(tai muuten vain tosi huono iho). Kun katsoo tätä joka puolella tulvivaa
roskaruoan määrää, en enää ihmettele miksi.
Kassalla myyjä pakkaa kaikki ostokset hedelmäpusseja
vastaaviin säkkeihin. Koska ne ovat tosi ohuita ja pieniä, joten niihin mahtuu
maksimissaan pari tuotetta. Luontoa ei armahdeta…
Telkkari
Mainosten maailma on julma. Niissä haukutaan suoraan
kilpailevia firmoja ja tuotteita tai vastapuolen poliittisia ehdokkaita
(politiikasta kirjoitan vielä paljon lisää!). Niissä myös vedotaan suoraan
tunteisiin: esimerkiksi yhdessä mainossarjassa kehotetaan vanhempia puhumaan
lapsilleen alkoholinkäytöstä, ennen kuin lapsi joutuu vankilaan tai kuolee
(nämä siis ovat mainoksen mukaan ainoat vaihtoehdot).
Myös sensuuria harrastetaan. Katselin esimerkiksi suoraa (eli pari sekuntia viivästettyä) lähetystä People’s Choice Awardseista, jonka juontajien rivoimmat lausahdukset
ja vitsit vaimennettiin surutta. Kesken lähetyksen lavalle hyökkäsi joku hörhö
mainostamaan omaa tuotettaan. Sensuurikopissa oltiin nopeita, ja parin sekunnin
hämmennyksen jälkeen lähetys hyppäsikin ajassa taaksepäin hetkeen ennen
häiriköintiä – ja jatkui smoothisti samasta kohdasta uudestaan niin, että
häirikkö oli leikattu pois.
Huh, eipä muuta tällä kertaa! Seuraavassa postauksessa lisää
opiskeluista ja UNCW:n kampuksesta!
Loppukevennyksenä taiturimainen jääkiekkovideo Patrick Kanelta. Seuraavalla videolla Kanen joukkuekaveri Brandon Bollig yrittää samaa perässä… Voin niin kuvitella itseni tuohon
jälkimmäiseen videoon… :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti