Joo hei nyt mä kirjotan tänne blogiin! [Kuluu kolme viikkoa.] Ai niin, no NYT mä kirjotan tänne blogiin! [Kuluu kaksi kuukautta.] Okei no kirjotan sitten kun tentit on ohi. No sitten kun tuun Lapista ja pääsen taas nettiin. No sitten kun joulu on ohi.
Joulu on kohta ohi, joten tässä se tulee! Studier, säsonganalys, GG.
Pikaraportti opiskelusta:
Valtio-oppi on varmasti oma ala! Nyt vaan pitäisi päättää, mihin sen sisällä suuntautuu: kansainväliseen politiikkaan, kansantalouteen, ympäristönsuojeluun, yritystalouteen, johtamiseen... Oikeastaan kaikki mahdollinen läheltä liippaava kiinnostaa, paitsi lakitiede. Päädyn varmaan ikuisuusopiskelijaksi.
Lisäksi pitäisi päättää, mihin menee vaihtoon ja milloin. Jossain vaiheessa ehdottomasti johonkin, mieluiten useampia kertoja useisiin paikkoihin. Ja taas venyy opiskelut.
Ruotsin kielikin on luennoilta ja koulun ruokalasta kelvollisesti tarttunut; joskus jopa saan aivoni kiinni itse teosta ajattelemasta ruotsiksi. Skrämmande!
Sitten kausispekulointiin. (Varoitus: seuraava pätkä sisältää ärsyttävää avautumista.)
Aina vuodenvaihteen lähestyessä mun motivaatio alkaa kasvaa eksponentiaalisesti, eikä tämäkään vuosi ole perinteestä poikennut. Motivaatiota on lisännyt myös ennätyspitkä terveenäoloputki: jo neljä viikkoa vailla kurkkukivun rippeitäkään! Kohtahan tässä paukkuu ennätykset tältä vuodelta.
Taustakuriositeettinä paljastan, että mulle kertyi sairaspäiviä tältä vuodelta n. 245 kappaletta. (Lähes) terveenä oon ollut tänä vuonna siis noin neljän kuukauden ajan (pisin yhtäjaksoinen terveysputki oli heinä-elokuussa 6 viikkoa). Antibioottikuureja oon popsinut 7 tai 8 kertaa. Diagnoosien mukaan oon kolunnut läpi mykoplasman, keuhkokuumeen ja kourallisen poskiontelotulehduksia, plus sitten ne iänikuiset perusflunssat.
Pakko sanoa, että jokin tässä nyt mättää...
Vuoden Sairastelija -palkinnon jakotilaisuudessa:
"En olisi saavuttanut tätä titteliä ilman lukuisia tahoja, joita nyt haluaisin kiittää. Suuren kunnian annan mykoplasmabakteerille, joka ei ollut yhdestä antibioottikuurista moksiskaan. Toisellekin kuurille se taipui vain näennäisesti jatkaen piilevänä kytemistään elimistössäni. Myös stressi pääsykokeesta ja siitepölyallergiat olivat suuressa roolissa sairastelujeni taustatekijöinä.
Näiden tahojen ohella haluaisin kiittää vastapuhjennutta rasitusastmaani kuukausia vaivenneesta yskimisestä, ja kankeaa Uudenmaan allergiasairaalakoneistoa, jonka ansiosta olen saanut jo 11 kuukauden ajan ravata erilaisissa astmatesteissä ja odottaa lääkärinaikaa koko tämän ajan vain kuullakseni, että lääkäri on itse flunssassa ja joutuu siirtämään aikaa taas kuukaudella eteenpäin. Hengenahdistus ja lisähapensaanti kisapaikkojen ensiavussa on niin nautinnollista, etten olisi edes halunnut kunnollista lääkitystä vielä tämän vuoden puolella.
Lisäksi kunniamaininnan ansaitsee YTHS:n henkilökunta, joka ei päästä ketään opiskelijaa lääkäriin, jollei tämä ole ollut vähintään viikkoa yli 38 asteen kuumeessa. Onneksi ette hyväksyneet minua vastaanotolle, ennen kuin olin kärvistellyt hengitystiet tukossa ja rahisevassa yskässä kuukaudenpäivät voidaksenne todeta, että minulla oli kuin olikin kummallakin puolella todella pahaksi päässyt poskiontelotulehdus. Mikä parasta, määräsitte ensin täysin tehottoman antibioottikuurin, niin että sain sairastaa vielä toisen kuukauden siihen putkeen, kunnes yksityislääkäri määräsi toimivan kuurin. Arvostan suuresti sitä, että sain teidän ansiostanne jättää väliin kaikki syksyn tärkeät kilpailut. Kiitos."
Elokuun alussa, pisimmän terveysputkeni lopussa, kävin juoksemassa Tunturisuunnistuksen. Siellä keskityimme parini Matleenan kanssa eteenpäinkömpimisen ja suunnistamisen ohella spekuloimaan kaikkea erittäin epäoleellista. Erästä tunturia ylittäessämme meille syntyi pieni erimielisyys sanonnan "olla montussa" määritelmästä.
Omasta mielestäni montussa oleminen tarkoittaa ylipäänsä sitä, ettei ole pystynyt kunnolla reenaamaan vamman tai sairastelun takia. Määrittelin oman, koko ensimmäisen vuodenpuolikkaan kestäneen tauteiluni seurauksena olevani montussa, josta Tunturisuunnistuksen jälkeinen superkompensaatio minua alkaisi hilata ylöspäin.
Parini oli sitä mieltä, että montussa voi olla vain, jos on sitä ennen ollut tosi hyvällä tasolla. Monttu olisi vain väliaikainen vastoinkäyminen, esimerkiksi parin kuukauden polvivaivoista johtuva juoksutauko.
Kompromissina keksimme uuden termin minun tapaustani varten: "olla supassa".
Joulukuun onnistuneen reenauksen jälkeen aloin valua suppaan, jonka pohjan saavutin keuhkokuumeella kesäkuun alussa. Luulin lähteneeni kipuamaan supan pohjalta ylös heinä-elokuun onnistuneen reenauksen myötä pudoten vain pieneen kuoppaan Tunturisuunnistuksen jälkeen, kun tohelo yöjunahyttikaverini* (*toim.huom. Ei ollut suunnistaja) oli pitänyt ikkunan auki koko yön ajan. (Oli kuulemma kysynyt multa illalla, saako sen avata, ja oli sitten avannut sen, koska en ollut vastannut. No en kai, kun olin siinä vaiheessa jo sikeässä unessa korvatulpat korvissa. Aamulla sitten heräsin kurkku kipeänä.)
Syyskuun alussa huomasin erehtyneeni: todellisuudessa olinkin kiivennyt vain supan pohjalla olleen kumpareen päälle, ja marraskuulle kestäneet poskiontelotulehdukset vetivät minut taas supan pohjalle.
Nyt olen aloittanut jälleen päättäväisen kipuamisen kohti kaukana häämöttävää supan reunaa. Tässä on auttanut muun muassa joulunaluinen viikon hiihtoleiri Ylläksellä - ah niitä latuja!
Motukka on taas korkealla ja sitä siivittämässä vielä tulevaisuuden todennäköiset uudet kuviot! No stress ja astmalääkitys kuntoon, niin ens kauel nähään!
Pieni Gossip Girl -paketti vielä loppuun.
Laiskasti kirjoitellut Gossip Girl kärsii omasta hitaudestaan. Suunnistajat ovat niin nopealiikkeisiä parisuhdekuvioissaan, ettei GG ole ehtinyt julkaista uutisia, ennen kuin tilanne on jo muuttunut. J:n tiedettiin heilastelevan lämpiminä aikoina H:ta, mutta on jo aikoja sitten siirtynyt A:han. S ja P ovat olleet on-off jo pidemmän aikaa nykytilanteen säilyessä hämärän peitossa. I & O bongattiin syksymmällä usein yhdessä, mutta ovat sittemmin jo liittyneet E & I:n ja A & L:n seuraan hiipuneiden juttujen piiriin. Nuorta lempeä on havaittu taholla H & M (haha) - lopultakin tämä duo löysi toisensa myös suunnistuspiireissä. Lisäksi marraskuu innosti joitakin pareja rengastautumaan niin Kanaria-Tampere akselilla kuin Espoon uumenissa, muttei siitä sen enempää... Vilkuilkaa kilpakumppaneidenne käsiä tarkoin lenkkisaunassa, tai viimeistään kevään ensimmäisillä starttiviivoilla...
U know u love me,
xoxo
Gossip Girl
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti